Eläinoikeustieteen keskiössä on eläimen näkökulma
Edistämme eläinoikeustieteen tutkimusta ja koulutusta Suomessa.
Eläinoikeus on oikeustieteellisen tutkimuksen ala, jonka pääasiallinen tutkimuskohde on eläinten oikeudellinen asema. Eläinoikeuden tutkimus voi olla käytännönläheistä tai teoreettista, ja eläimen asemaa voidaan lähestyä kuvailevasti (mikä on eläimen asema voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön nojalla) tai normatiivisesti (millainen eläimen aseman tulisi olla). Eläinoikeuden tutkimuksessa on myös luontevaa hyödyntää muiden tieteenalojen menetelmiä ja tuloksia. Lähtökohtaisesti eläinoikeudessa aihetta lähestytään eläimen näkökulmasta.
Suomen eläinoikeusjuristit ry:n perustajiin ja hallituksen jäseniin kuuluu useampi eläinoikeuden tutkija ja opettaja. Yhdistyksenä harjoitamme myös tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa. Keskeinen julkaisu on Global Journal of Animal Law, joka on englanninkielinen tieteellinen aikakauslehti. Lehteä toimittaa kaksi päätoimittajaa, jotka tekevät toimitukselliset ratkaisut itsenäisesti.
Yhdistyksemme järjestää eläinoikeustieteen aihepiireihin liittyviä seminaareja ja tieteellisiä tapahtumia. Tavoitteenamme on tehdä seminaaritoiminnasta vakiintunutta. Eläinoikeuden alan tieteellisiä tapahtumia järjestävät Suomessa aktiivisesti myös Helsingin yliopiston eläinoikeuskeskus (Helsinki Animal Law Centre) ja Åbo Akademi.
Suomessa eläinoikeustiedettä voi opiskella kolmessa yliopistossa.
Eläinoikeutta opetetaan nykyään kolmessa eri yliopistossa: Itä-Suomen yliopistossa, Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopiston avoimen yliopiston eläinoikeuskurssi on ainoa suomenkielinen kurssi. Kurssi on perinteisesti järjestetty kesällä.
Opintoapuraha
Suomen eläinoikeusjuristit ry myöntää apurahoja eläinoikeuskurssien suorittamiseen suomalaisissa yliopistoissa. Apurahaa voi hakea lähettämällä perustelukirjeen osoitteeseen info@elaintenvuoro.fi. Hakemukset käsitellään yhdistyksen hallituksen seuraavassa kokouksessa, joita pidetään n. kerran kuukaudessa.
Perusteluista tulee käydä ilmi hakijan nimi ja yhteystiedot, kurssin nimi, hinta, suorittamistapa sekä miksi hakija kaipaa rahallista tukea kurssille osallistumiseen. Lisäksi perusteluista tulee käydä ilmi, miten haettavan kurssin sisältö edistää hakijan eläinoikeudellista tietämystä ja miten hän voi hyödyntää tietoa eläinten hyväksi.
Jos apuraha on myönnetty hakijalle, hakija sitoutuu ilmoittamaan yhdistykselle, kun kurssi on suoritettu.
Tutkielmapalkinto
Suomen eläinoikeusjuristit ry jakaa vuosittain opiskelijapalkinnon vastavalmistuneelle maisteritason opiskelijalle tunnustuksena ansiokkaasta eläinoikeudellisesta maisteritutkielmasta. Eläinoikeus ymmärretään tässä laajasti. Palkinnon suuruudesta päättää yhdistyksen hallitus. Palkintoja jaetaan vuosittain yksi.
Palkinnon saajan valitsee yhdistyksen hallitus vuosikokousta edeltävässä kokouksessaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan/-jien esityksestä.
Yhdistys pyytää syksyllä ehdotuksia kuluvan vuoden aikana oikeustieteen maisteriksi valmistuvien ja valmistuneiden opinnäytetöistä. Palkituksi tuleminen tai palkinnon ehdottaminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Hallitus voi päättää olla jakamatta palkintoa, mikäli yhtään ehdokasta ei ole esitetty tai mikäli yhtään työtä ei katsota riittävän ansiokkaaksi.
Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnonsaajaa lähettämällä arviointilausunnon (maks. 1 sivu) ja opinnäytetyön pdf-muodossa yhdistykselle osoitteeseen info@elaintenvuoro.fi. Jos opinnäyte on luettavissa verkossa, riittää, että lähettää arviointilausunnon lisäksi linkin sivustolle, jossa se on luettavissa.
Ehdotuksen tulee sisältää seuraavat tiedot ja lyhyet perustelut:
– Tutkielman kirjoittajan taustatiedot (nimi, tutkinto, yliopisto ja laitos/tiedekunta)
– Ehdottajan (ellei sama kuin tutkielman kirjoittaja) tiedot (nimi, tehtävänimike, yliopisto ja laitos/tiedekunta ja yhteys hakijaan)
– Opinnäytteen otsikko
– Opinnäytteen ansiot kokonaisuudessaan
– Opinnäytteen eläinoikeudellinen ulottuvuus
Palkinnonsaaja julkistetaan ennen vuosikokousta tai vuosikokouksessa. Palkinto luovutetaan ja voittanut opinnäyte esitellään yhdistyksen vuosikokouksessa.
Eläinoikeustieteen kirjallisuutta
Olemme keränneet päivittyvän listan eläinoikeutta koskevasta kirjallisuudesta. Eläinoikeutta koskeva kotimainen opetusmateriaali on vielä valitettavan vähäistä. Englanninkielinen oppimateriaali keskittyy angloamerikkalaiseen maailmaan, mutta sitä on siitä huolimatta listattu tässä.
Perustekstejä
Koskela, Tarja. 2020. ”Eläimen edustaminen oikeudenkäynnissä”, teoksessa Me & Muut eläimet. toim. Elisa Aaltola & Birgitta Wahlberg. Helsinki: Vastapaino.
Schaffner, J. E. 2011. An introduction to animals and the law. UK: Palgrave Macmillan.
Walberg, Birgitta.2020. Animal Law in General and Animal Rights in Particular. Skandinavian Studies in Law. Vol 67. pp. 13-34.
Wahlberg, Birgitta. 2020. ”Tulevaisuuden eläinten suojelu. Eläinoikeustieteestä ja eläinten perusoikeuksista”, teoksessa Me & Muut eläimet. toim. Elisa Aaltola. Helsinki: Vastapaino.
Wahlberg, Birgitta. 2020. “Eläinten oikeudellinen asema ja perusoikeudet ihmisen toiminnan ohjaajina”, teoksessa Kanssakulkijat – Monilajisten kohtaamisten jäljillä toim. Tuomas Räsänen & Nora Schuurman. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Wahlberg, Birgitta. 2015. Eläinoikeus – Eläinten oikeuksista ja oikeudellisesta asemasta, Niin & Näin filosofinen aikakausilehti 85/2/2015:72–75.Wahlberg, Birgitta. 2015. ”Eläimet lain edessä”, teoksessa Eläimet yhteiskunnassa, toim. Aaltola, Elisa ja Keto, Sami. Helsinki: Into.
Wahlberg, Birgitta. 2015. Eläinoikeus – Eläinten oikeuksista ja oikeudellisesta asemasta, Niin & Näin filosofinen aikakausilehti 85/2/2015:72–75.
Wahlberg, Birgitta. 2014. Inledning till djurskyddslagstiftningen i Finland. Åbo: Lag och Bok.
Syventäviä tekstejä
Aaltola, Elisa & Wahlberg, Birgitta. 2015. Nonhuman Animals: Legal Status and Moral Considerability. Retfaerd – Nordisk juridisk tidskrift. 38. Årgång 2015 nr. 4/151: 83-104.
Koskela, Tarja. 2013. Eläinsuojelutarkastus ja eläinsuojelurikosepäilystä ilmoittaminen – Kansalaisaktiivisuutta vai viranomaisvalvontaa? Edilex 2013/22 (8.7.2013).
Koskela-Laine, Tarja. 2012. Onko eläimellä väliä? – Eläinsuojelurikosten empiirinen tutkimus. Edilex 2012/3 (17.2.2012).
Koskela, Tarja. 2017. Optimaalinen eläinsuojelu rikosprosessissa ja julkishallinnossa, Publications of the University of Eastern Finland, Dissertation in Social Sciences and Business Studies No 141, 2017: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2390-5/.
Koskela, Tarja. 2015. Eläintenpitokielto valvonnan välineenä – Toteutuuko eläintenpitokieltorekisterilain tarkoitus ja tavoitteet? Edilex 2015/40 (6.11.2015)/19 (31.5.2019)
Koskela, Tarja. 2015. Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä? Edilex 2015/23 (3.6.2015).
Koskela, Tarja. 2018. Ankaroittiko rikoslain muutos oikeuskäytäntöä eläinsuojelurikoksissa? Defensor Legis N:o 5/2018: 764–485.
Koskela, Tarja. 2019. Törkeä eläinsuojelurikos – vai onko? Edilex 2019/19 (31.5.2019)
Kurki, Visa. 2011. Förbudet mot åsamkande av onödigt lidande enligt djurskyddslagstiftningen. JFT 3/2011:290-310.
Mäntylä, Niina. 2011. Luonnon edustajien puhevalta. Edilex 22.6.2011 (väitöskirja).
Streng, Joonia. 1999. Eläinsuojelu ja rikosoikeus. Helsinki. Yliopistopaino.
Tolvanen, Matti. 2009. Eläinten oikeudet ja rikosoikeudellinen suoja teoksessa Rätt och utveckling – Oikeus ja kehitys, Viljam Engström (toim.), 2009, Åbo Akademi, Rättsvetenskapliga institutionen. Åbo Akademis förlag.
Wahlberg, Birgitta. 2019. Re-Evaluation of Animal Protection by the Finnish Animal Rights Lawyers Society. On-line julkaisu. Society Register 3 (3) 2019: 123-142: https://pressto.amu.edu.pl/index.php/sr/issue/view/1434. Adam Mickiewics University in Poznan. ISSN: 2544-5502. DOI: 10.14746/sr.
Wahlberg, Birgitta & Norée, Annika. Dags att grundlagsskydda djur. Juridisk tidskrift vid Stockholms universitet 2018-19 nr. 13.
Wahlberg, Birgitta. Eläinoikeus: katsaus nykytilaan ja tulevaisuuten. Oikeus 2018:2:179–198.
Wahlberg, Birgitta. Djurrätt – ett nytt rättsområde i utveckling. Festskrift Ämnesföreningen Stadga r.f. 1996-2016, p. 129-144. 2016. Helsinki: Edita.
Wahlberg, Birgitta. Reglering och förvaltning av produktions- och slaktdjurs välbefinnande – en offentligrättslig undersökning. Doktorsavhandling. Åbo 2011. ISBN 978-952-12-2651-9. ISBN digital 978-952-12-2655-7.
Wahlberg, Birgitta. Produktions- och slaktdjurs rättsposition med utgångspunkt i EU-lagstiftningen och EU-domstolens tolkningslinjer samt i individens ansvar över miljön. Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland (JFT) 1/2011:34-66.
Wahlberg, Birgitta. Djurskyddsövervakningen i Finland åren 1996-2010 gällande produktions- och slaktdjur. Särskilt på kompetensområdet av Länsstyrelsen i Västra Finlands län, serviceplatserna Vasa, Jyväskylä, Tammerfors och Åbo. JFT 4/2010:351-404.
Wahlberg, Birgitta. Produktions- och slaktdjurs rättsliga välbefinnande. JFT 4/2008:369–416.
Wahlberg, Birgitta. Pro bono publico? En studie om fjäderfäns välbefinnande och tillsynsmyndighetens befogenheter i relaton till livsmedelssäkerhet och folkhälsa. JFT 1/2008:1–31.
Oikeushistoria
Kokkonen, Suvi. 2008. Ihminen ja poliittinen eläin – eläinsuojelun oikeushistoria Suomessa 1864-1934. Edilex 30.6.2008.
Weckman, Elisa. 2013. Eläinsuojelukriminalisoinnit Suomessa vuosina 1809-1934. Acta Legis Turkuensia 2/2013. Edilex 15.10.2014.
Oikeusteoria
Favre, David. 2010. Living Property: A New Status for Animals within the Legal System. Marquette Law Review 93/2010: 1021-1071: http://works.bepress.com/david_favre/1/.
Francione, Gary L. & Charlton, Anna. 2015. Animal Rights The Abolitionist Approach. Exempla Press.
Francione, Gary L. & Garner, Robert. 2010. The Animal Rights Debate. Abolition or Regulation? New York: Columbia University Press.
Kurki, Visa. 2017. Eläinten oikeudet ja oikeussubjektius teoksessa Uusi eläinlaki. Kivelä Mai & Lahtinen, Veikka & Uotila, Laura (toim.). Helsinki: Into.
Kurki, Visa. 2019. A Theory of Legal Personhood. Oxford University Press.
Kurki, Visa. 2013. Voiko eläin olla oikeussubjekti? Lakimies 3/2013:456–458.
Pietrzykowski, Tomasz. 2016. Beyond Personhood: From Two Conceptions of Rights to Two Kinds of Right-Holders in New Approaches to the Personhood in Law. Pietrzykowski, Tomasz & Stancioli, Brunello (eds.). Frankfurt am Main: Peter Lang Edition.
Stucki, Saskia. 2020. Towards a Theory of Legal Animal Rights: Simple and Fundamental Rights. Oxford Journal of Legal Studies, Vol. 00, No. 0 pp. 1-28.
O’Sullivan, S. 2011. Animals, equality and democracy. UK: Palgrave Macmillan.
Näkökulmia maailmalta
Randall S. Abate (ed.). 2015. What Can Animal Law Learn From Environmental Law? Washington, D.C:.Environmental Law Institute.
Animals’ Angels. 2016. The Myth of Enforcement of Regulation (EC) No 1/2005 on the protection of animals during transport. Animals’ Angels Press: https://www.animals-angels.de/fileadmin/user_upload/1_DATEN_AB_2014/4_AA_PRESS/Animals_Angels_Myth_of_Enforcement.pdf.
Bolliger, Gieri.2016. Animal Dignity Protection in Swiss Law – Status Quo and Future Perspectives. Basel, Geneva: SchultessJuristische Medien AG and Schriften zum Tier im Recht.
Brels, Sabine. 2017. Le droit du bien-être animal dans le monde: Évolution et universalisation (Animal Welfare Law in the World: Evolution and Globalization). France: L’Harmattan.
De Villiers, Jan-Harm. 2012. Examining the similarity principle and language of (animal) rights as a foundation for animal liberation. South African Journal of Public Law (SAPL) 27/2012:40–53.
Favre, D. y Gimenéz-Candela. An Overview of Spanish Animal Law, en FAVRE, D. y GIMÉNEZ-CANDELA (Eds.) Animals and the Law (Tirant lo Blanch, Valencia 2015): https://www.tirant.com/editorial/libro/animales-y-derecho-animals-and-the-law-d-favre-9788490538579
Fitzergald, Peter L. (ed.). 2012. International Issues in Animal Law. Durham, North Carolina: Carolina Academic Press.
Frida Lundmark Hedman & Jan Hultgren & Helena Röcklinsberg & Birgitta Wahlberg & Charlotte Berg. Non-Compliance and Follow-Up in Swedish Official and Private Animal Welfare Control of Dairy Cows. Animals 2018; 8(5); 72; doi:10.3390/ani8050072.
Lundmark, F. & Röcklinsberg, H. & Wahlberg, B. & Berg, C. Content and Structure of Swedish Animal Welfare Legislation and Private Standards for Dairy Cattle. Acta Agriculturae Scandinavica, Section A – Animal Science, 2016/66:1, p. 35-42.
Vad sätter djurskyddsnivån – regeln eller kontrollen? Lundmark, F. & Röcklinsberg, H. & Wahlberg, B. & Berg, C. Svensk Veterinärtidning 2/2015:17-22.
Peters, Anne & Stucki, Saskia & Boscardin, Livia (eds.). 2015. Animal Law: Reform or Revolution? Zurich-Basel: Schriften zum Tier im Recht. Band 14.
Sowery, K. 2018. Sentient beings and tradable products: The curious constitutional status of animals under Union law. Common Market Law Review 55(1):55-99.
Régimen Jurídico de los Animales en Chile, Colombia y Argentina, 1ª Edición / 331 págs. / Castellano / Carlos Andrés Contreras López: https://www.tirant.com/editorial/ebook/regimen-juridico-de-los-animales-en-chile-colombia-y-argentina-carlos-andres-contreras-lopez-9788490863404
Derecho Animal en Chile – Editorial Libromar (Santiago de Chile, 2018) 372 p./ Macarena Montes Franceschini: https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=6639948
Yhteiskunta- ja luonnontieteellisiä kirjoituksia
Algers, Bo. 2008. Naturligt beteende – lagen och biologin. Djuren är väl också människor – en antologi om hälsa och välbefinnande i djurens och människans värld. Sveriges Lantbruksuniversitet, Institutionen för husdjurens miljö och hälsa, Avdelningen för husdjurshygien. Rapport 20.
Borgström, Suvi. 2011. Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? Ekologis-juridinen näkökulma suden suojelun yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. Edilex 19.9.2011.
Gerardo, Ceballos & Ehrlich, Paul R. & Dirzo, Rodolfo. 2017. Biological annihilation via the ongoing sixth mass extinction signaled by vertebrate population losses and declines. PNAS: http://www.pnas.org/content/114/30/E6089
Isomäki, Risto. 2016. Meat, Milk and Climate. Helsinki: Into.
Kupsala, S. 2011. Eläinten aseman muuntuminen Suomessa. Yhteiskuntatieteellinen selvitys maa- ja metsätalousministeriölle eläinsuojelulain kokonaisuudistusta varten 26.10.2011: http://mmm.fi/documents/1410837/1858027/El%C3%A4inten+aseman+muuntuminen+Suomessa.pdf/cde205e0-061d-4345-8156-02b9a860919e/El%C3%A4inten+aseman+muuntuminen+Suomessa.pdf.pdf.
Kupsala, S. & Vinnari, M. & Jokinen, P. & Räsänen, P. 2016. Public perceptions of the mental capacities of animals: Findings from a Finnish population survey. Society & Animals 24(5):445-466.
Lundmark, F. & Berg, C. & Wahlberg, B. & Röcklinsberg, H. 2015. ‘One animal is no animal’ – Consequences of Measuring Animal Welfare at Herd Level in Know your food! – Food Ethics and Innovation. Dumitras, D.E., Jitea, I.M. & Aerts, S. (eds.). p. 31-35. Wageningen Academic Publishers. Netherlands.
Vinnari, Markus. 2010. Meat – the past, present and future of eating meat in Finland. Turku School of Economics. Series A-3:2010 (väitöskirja).
Vinnari, Eija & Vinnari, Markus. 2015. Kestävä kehitys ja eläinkysymys teoksessa Eläimet yhteiskunnassa. Toim. Aaltola, Elisa ja Keto, Sami. Helsinki: Into Kustannus Oy.
Väärikkälä, Sofia & Koskela, Tarja & Hänninen, Laura & Nevas, Mari. 2020. Evaluation of Criminal Sanctions Concerning Violation of Cattle and Pig Welfare. Open Access -julkaisu: https://www.mdpi.com/2076-2615/10/4/715/htm
Eläinteollisuus ja ympäristö
Bailey, Rob & Froggatt, Antony & Wellesley, Laura. 2014. Livestock – Climate Change’s Forgotten Sector. London: Chatham House. The Royal Institute of International Affairs.
Gerten, Dieter & Rockström, Johan & Heinke, Jens & Steffen, Will & Richardson, Katherine & Cornell, Sarah. 2015. Response to Comment on ”Planetary boundaries: guiding human development on a changing planet”. Science, Vol. 348, No. 6240, 2015.
Koneswaran, Gowri & Nierenberg, Danielle. 2008. Global Farm Animal Production and Global Warming: Impacting and Mitigating Climate Change. Environmental Health Perspectives, 116(5)/2008: 578–582.
Melissa Rojas-Downing. M. & Pouyan Nejadhashemi. A. & Harrigan, T. & A.Woznicki, S. 2017. Climate change and livestock: Impacts, adaptation, and mitigation. Climate Risk Management 16/2017: 145-163.
Nellemann, C. & MacDevette, M. & Manders, T. & Eickhort, B. & Prins, A. G. & Kaltenborn, B. P. 2009. The environmental food crisis – The environment’s role in averting future food crises. A UNEP rapid response assessment. United Nations Environment Programme, GRID-Arendal.
Scarborough P. & Appleby, P.N. & Mizdrak, A. & Briggs, A. D. M. & Travis, R. C. & Bradbury, K. E. & Key, T. J. 2014. Dietary greenhouse gas emissions of meat-eaters, fish-eaters, vegetarians and vegans in the UK. Climatic Change (2014) 125:179–192 DOI 10.1007/s10584-014-1169-1: http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10584-014-1169-1#page-1.
Pro gradu -tutkielmia
Eräheimo, Laura Arlene. 2021. Eläintenpitokiellon suhde perustuslain elinkeinovapauteen. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/330058
Heikkilä, Heidi. 2017. Eläintenpitokielto. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229720
Hettula, Hanna. 2021. Hevosiin kohdistuvat eläinsuojelurikokset. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/337537
Kaliste, Eila. 2015. Eläinten käyttö tieteellisiin ja opetustarkoituksiin: 3R-periaatteet eläinten suojelun oikeudellisena mekanismina. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/8272/discover
Karhinen, Marketta. 2013. Eläin suojeltavana oikeushyvänä ja oikeudellisena määritelmänä. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/60138
Kekkonen, Pirjo. 2017. Hevosen hyvinvointi ja pito-olosuhteet sekä niiden valvonta eläinsuojelulainsäädännössä. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/19007
Kokkonen, Suvi. 2007. Ihminen ja poliittinen eläin : Eläinsuojelun oikeushistoria Suomessa 1864-1934. Helsingin yliopisto https://www-edilex-fi.libproxy.helsinki.fi/opinnaytetyot/5243.pdf
Komulainen, Irma. 2014. Koiriin kohdistuneet eläinsuojelurikokset Suomen käräjäoikeuksissa 2011-2012 ja törkeän eläinsuojelurikoslajin tehokkuus. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/14294
Koponen, Veera, 2020.Tarpeettomuuden kriteeri kiellossa tuottaa tarpeetonta kärsimystä eläimelle. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/312671
Laitila, Antti. 2012. Valistavaa eläinrääkkäystä? : eläinnäyttelyt ja eläinsuojelu Suomen oikeudessa vuoteen 1934. Helsingin yliopisto. https://www-edilex-fi.libproxy.helsinki.fi/opinnaytetyot/9405.pdf
Litvin, Lisa. 2021. Eläinten perusoikeudet ja rikosoikeus : Miten eläinten perusoikeudet muuttaisivat rikosoikeuden nykytilaa? Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/337527
Matila, Emma. 2013. Eläinsuojelulaki ja sen uudistustarpeet lain kokonaisuudistushankkeen näkökulmasta. Lapin yliopisto. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/60196
Mäkelä, Frida Emilia. 2017. Vähäisyysperusteiset syyttämättäjättämispäätökset eläinsuojelurikoksissa : erityisesti haitan arvioinnin näkökulmasta. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/191386
Niklander, Roosa. 2023. Harhaanjohtava markkinointi koskien eläinten hyvinvointia kuluttajansuojan ja sopimattoman menettelyn näkökulmasta. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/353602
Olsson, Nanni. 2021. Eläinten hyvinvointi ja uskonnonvapaus veitsen terällä Euroopassa: Rituaaliteurastuksiin kohdistuvan tainnutusvaatimuksen perus- ja ihmisoikeusarviointi. Helsingin yliopisto.
Ruuskanen, Tove. International wildlife trade.Tallinn University. School of Governance, Law and Society.
Sundström, Julia. 2021. No slaughter without prior stunning : evaluating protection of animals in the European Union through the stunning requirement. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/328562
Suominen, Eija. 2020. Eläinsuojelulain 44 §:n mukaiset kiireelliset toimenpiteet hallinnollisina pakkokeinoina. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/317262
Uotinen, Erja 2014. Eläinsuojelun tehostamisesta rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44908