Tulevaan hallitusohjelmaan tulisi sisältyä kirjaus eläinten perusoikeuksien sisällyttämisestä perustuslakiin, katsoo Suomen eläinoikeusjuristit ry. Sen lisäksi tavoitteenamme on kirjaus eläinten oikeusturvasta sekä luonnonvaraisia eläimiä koskevien asioiden siirto ympäristöministeriölle.  

Eläinten aseman vahvistaminen perustuslaissa

Suomen eläinoikeusjuristit ry pitää tärkeänä, että tulevaan hallitusohjelmaan otetaan kirjaus eläinten perustuslaillisen aseman uudistamisesta.

Suomen perustuslaki ei tällä hetkellä suoraan turvaa eläinten oikeuksia tai hyvinvointia. Perustuslaista puuttuu eläimiä koskeva nimenomainen maininta. Perustuslaissa oleva ympäristöperusoikeuden 20 § soveltuu vain rajallisesti eläimiin, joten eläinten perustuslaillinen asema on heikko.

Eläinten intressit eivät tule lainvalmistelussa, lainsoveltamisessa ja lain tulkinnassa huomioiduksi riittävällä painoarvolla.

Suomen perustuslaki on jäljessä verrokkimaiden lainsäädännöstä, sillä esimerkiksi Saksan, Belgian, Sveitsin, Luxemburgin, Slovenian ja Itävallan perustuslait sisältävät eläinsuojelua koskevia säännöksiä.

Perustuslakivaliokunnan kuulemisessa joulukuussa 2025 apulaisoikeusasiamies, oikeuskansleri sekä useampi valtiosääntöoikeuden asiantuntija katsoivat, ettei oikeudellista estettä eläinten sisällyttämiseksi perustuslakiin ole. Asiantuntijat katsoivat myös, että perustuslaissa on aukko eläinten suojelun osalta. 

Hallitusohjelmaan tulee kirjata seuraava toimenpide:

Hallitus valmistelee perustuslain muutosehdotuksen eläinten oikeudellisen aseman vahvistamiseksi.

Eläinten oikeusturvan vahvistaminen

Menettelylliset oikeudet ovat oikeusturvan ydin: ilman niitä lainsäädäntöön kirjattujen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutuminen ei ole taattua. Eläinten lakiin kirjattujen intressien menettelylliseen suojaan liittyy kuitenkin merkittävä puute: eläimen omaa etua ei ole mahdollista puolustaa oikeudellisissa menettelyissä. Esimerkiksi viranomaisten tekemästä eläinsuojelupäätöksestä ei tällä hetkellä ole mahdollista valittaa eläimen puolesta. Eläimellä ei myöskään ole siihen kohdistuvaa rikosta käsittelevässä oikeudenkäynnissä asianomistajan eli uhrin asemaa. 

Tämän puutteen korjaamiseksi lainsäädäntöön tulee kirjata, että eläimet ovat asianosaiskelpoisia viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Tämä oikeusasema mahdollistaisi eläinten edustamisen hallinto- ja tuomioistuinmenettelyissä. Näin nykyisen eläinsuojelusääntelyn kirjausten toteutumista voitaisiin valvoa tehokkaammin, eläimen näkökulmasta käsin.

Eläimen edustajaksi on useita vaihtoehtoja. Eläimen laillisena edustajana voisi toimia eläimen omistaja silloin, kun omistajan ja eläimet edut eivät ole ristiriidassa. Vaihtoehtoisesti edustajana voisi toimia myös sellainen viranomaisen tähän tehtävään erikseen hyväksymä henkilö, joka on perehtynyt eläinoikeuteen ja eläinten suojeluun.

Lisäksi eläinsuojelujärjestöille on säädettävä erikseen valitusoikeus eläimiä koskevista hallintopäätöksistä. Vastaavanlainen järjestövalitusoikeus on jo olemassa ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöillä esimerkiksi ympäristönsuojelulain 191.1 §:n mukaan. Tämä oikeus ulottaa suojansa kuitenkin vain luonnonvaraisiin eläimiin ja suojaa niitäkin ainoastaan lajeina, ei yksilöinä.

Oikeussuojan vahvistamiseksi myös eläinsuojeluvaltuutetun virasta ja tehtävistä tulisi säätää laissa siten, että eläinsuojeluvaltuutetulla olisi lapsiasiainvaltuutettuun ja yhdenvertaisuusvaltuutettuun rinnastuva toimivalta ja valitusoikeus eläimiä koskevissa asioissa.

Eläinten oikeussuojaa voidaan periaatteessa kehittää tavallisen lain tasolla ilman perustuslain muuttamista. Koska kaikkia eläimiä koskeva perustuslaillinen suoja puuttuu kuitenkin vielä kokonaan, tulisi eläinten asianosaisuuskelpoisuus vahvistaa ensisijaisesti perustuslaissa osana eläinten perusoikeuksia. 

Uuden hallituksen ohjelmaan tulee kirjata seuraava toimenpide:

Lainsäädäntöön kirjataan eläinten asianosaiskelpoisuus viranomaisissa ja tuomioistuimissa sekä säädetään eläinsuojelujärjestöille valitusoikeus eläimiä koskevista hallintopäätöksistä. Oikeussuojan vahvistamiseksi laissa säädetään lisäksi myös eläinsuojeluvaltuutetun virasta ja tehtävistä.

Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin ja suojeluun liittyvät asiat on siirrettävä maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle

Osana luonnonsuojelua luonnonvaraisiin eläimiin liittyvät kysymykset tulee koota ympäristöministeriön hallinnonalalle.  

Nykyisin näitä kysymyksiä on hajautettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tehtäväkenttään. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala  ei ole luonteva toimija luonnonvaraisten eläinten suojeluun ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, koska tällä hallinnonalalla eläimiä tarkastellaan lähinnä hyödykkeinä osana ruokatuotantoa. 

Vuonna 1983 perustettiin ympäristöministeriö, jonka tehtävänä ovat mm.  luonnonsuojelukysymykset. Vastaavasti kuin vaikkapa metsiä ei enää nykypäivänä pidetä vain metsätalouden osana, ei myöskään eläimiä tarkastella nykyisin pelkästään ihmistä hyödyttävinä hyödykkeinä. 

Tällä hetkellä ei ole yhtä tahoa, jonka vastuulle kuuluisi  luonnonvaraisten eläinten suojelun kokonaisuus. Lisäksi luonnon monimuotoisuuteen ja lajien suojeluun liittyvät kysymykset on kirjattu sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön hallinnonalan vastuualueelle, mikä on omiaan hankaloittamaan asioiden etenemistä. Jotta vastuualueet eri ministeriöiden välillä olisivat selkeät ja luonnonvaraisten eläinten suojeluun ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset olisi kattavasti vastuutettu yhdelle taholle, nämä tehtävät  sopivat luontevasti ympäristöministeriön hallinnonalan  tehtäväkenttään.   

Ministeriöiden tehtävänjaon muutoksen yhteydessä luonnonvaraisiin eläimiin liittyvät kysymykset tulee siirtää mm. Metsähallitukselta, Ruokavirastolta ja Suomen riistakeskukselta ympäristöministeriön alaisille laitoksille. Suomen riistakeskuksen osalta tehtävät tulee siirtää  elinvoimakeskuksille siltä osin kuin riistakeskuksen  tehtävät eivät liity suoraan metsästäjien palveluun ja edunvalvontaan, jolloin voidaan taata objektiivisuus ja juridinen asiantuntemus mm. hoitosuunnitelma-, pyyntilupa- ja poikkeuslupakysymyksissä.

Uuden hallituksen ohjelmaan tulisi kirjata seuraava toimenpide:

Luonnonvaraisiin eläimiin liittyvien kysymysten kokonaisuus tulee koota yksinomaan ympäristöministeriön hallinnonalalle.