Suomen eläinoikeusjuristit ry etsii varainhankinnan suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen. Hae paikkaa sähköpostitse 20.9. mennessä. 

Yhdistyksestä

Olemme vuonna 2018 perustettu voittoa tavoittelematon asiantuntijayhdistys, jonka tehtäväkenttänä on edistää eläinten oikeuksia juridisin keinoin. Toimintamme kattaa laajan kentän: harjoitamme mm. yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttamista, tutkimus,- tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestämme tapahtumia. Olemme myös laatineet kansalaisaloitteen eläinten oikeuksien kirjaamiseksi Suomen perustuslakiin, tämä aloite on ollut eduskunnan käsittelyssä. Jäsenmäärämme on n. 350. Yhdistyksemme on toiminut tähän asti vapaaehtoispohjaisesti. 

Työtehtävät

Nyt etsimme ensimmäistä palkattua työntekijäämme suunnittelemaan, kehittämään ja toteuttamaan yhdistyksen varainhankintaa. Tehtävässä pääset rakentamaan yhdistyksen varainhankinnan käytäntöjä ja kehittämään pitkäjänteisesti sen rahoituspohjaa.

Keskeisiä työtehtäviäsi ovat:

• – Varainhankinnan suunnittelu, kehittäminen ja käytännön toteutus

• – Tavoitteellisen markkinointiviestinnän suunnittelu ja toteuttaminen

• – Lahjoittajasuhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen

• – Rahoitushakujen koordinointi ja hakemusten valmistelu yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa.

Tehtävänkuvaa voidaan painottaa valittavan henkilön osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Tehtävään voi lisäksi sisältyä esimerkiksi rahoittajien tapaamisia, jäsenhankintaa sekä viestinnän ja tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen osallistumista. Osaamisen ja kiinnostuksen mukaan tehtävään voi kuulua myös Global Journal of Animal Law -lehden toimitussihteerin tehtäviä.

Tehtävässä työskentelet tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen hallituksen kanssa, mutta vastaat itsenäisesti omasta työskentelystäsi.

Mitä odotamme sinulta?

Tehtävän hoitaminen edellyttää kokemusta tavoitteellisesta varainhankinnasta ja kykyä johtaa omaa työtään. Tehtävässä menestyminen edellyttää myös hyviä yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja. Eduksi katsomme kiinnostuksen eläinten oikeuksien edistämiseen. Tehtävä edellyttää erinomaista suomen ja hyvää englannin kielen taitoa. 

Mitä tarjoamme sinulle?

Tehtävä on määräaikainen ja kestää vuoden. Yhdistyksellä ei ole toimitiloja, joten työ tehdään pääosin etänä, mutta ensisijainen työntekopaikka on Helsinki. Työ voi sisältää matkustamista Suomessa sekä ulkomailla. 

Tukenasi ovat yhdistyksen hallituksen jäsenet, erityisesti sen puheenjohtajisto. Tehtävässä pääset mukaan eläinten oikeuksien edistämisestä innostuneeseen ja positiiviseen joukkoon ja pääset mukaan kehittämään yhtä Suomen vaikuttavimmista eläinikeusjärjestöistä. 

Tehtävä on lähtökohtaisesti osa-aikainen 50% työajalla. Jos hakijalla on oikeus palkkatukeen, voidaan selvittää myös kokopäiväisen työskentelyn mahdollisuutta. Tehtävässä on 6 kuukauden koeaika.

Osa-aikaisesta tehtävästä maksettava palkka on 1500 e/kk. 

Työ alkaa 1.11.2026 tai sopimuksen mukaan. 

Näin haet tehtävää

Hae tehtävää viimeistään 20.9.2026 lähettämällä hakemus ja ansioluettelo yhtenä pdf-tiedostona sähköpostiin anna.turkki@elainoikeusjuristit.fi. Otsikoi viesti “Hakemus Eläinoikeusjuristeille”. 

Lisätietoja antaa:

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Anna Turkki, puh. +358 40 143 7550, anna.turkki@elainoikeusjuristit.fi

Sovithan soittoajasta etukäteen tekstiviestitse.

Tulevaan hallitusohjelmaan tulisi sisältyä kirjaus eläinten perusoikeuksien sisällyttämisestä perustuslakiin, katsoo Suomen eläinoikeusjuristit ry. Sen lisäksi tavoitteenamme on kirjaus eläinten oikeusturvasta sekä luonnonvaraisia eläimiä koskevien asioiden siirto ympäristöministeriölle.  

Eläinten aseman vahvistaminen perustuslaissa

Suomen eläinoikeusjuristit ry pitää tärkeänä, että tulevaan hallitusohjelmaan otetaan kirjaus eläinten perustuslaillisen aseman uudistamisesta.

Suomen perustuslaki ei tällä hetkellä suoraan turvaa eläinten oikeuksia tai hyvinvointia. Perustuslaista puuttuu eläimiä koskeva nimenomainen maininta. Perustuslaissa oleva ympäristöperusoikeuden 20 § soveltuu vain rajallisesti eläimiin, joten eläinten perustuslaillinen asema on heikko.

Eläinten intressit eivät tule lainvalmistelussa, lainsoveltamisessa ja lain tulkinnassa huomioiduksi riittävällä painoarvolla.

Suomen perustuslaki on jäljessä verrokkimaiden lainsäädännöstä, sillä esimerkiksi Saksan, Belgian, Sveitsin, Luxemburgin, Slovenian ja Itävallan perustuslait sisältävät eläinsuojelua koskevia säännöksiä.

Perustuslakivaliokunnan kuulemisessa joulukuussa 2025 apulaisoikeusasiamies, oikeuskansleri sekä useampi valtiosääntöoikeuden asiantuntija katsoivat, ettei oikeudellista estettä eläinten sisällyttämiseksi perustuslakiin ole. Asiantuntijat katsoivat myös, että perustuslaissa on aukko eläinten suojelun osalta. 

Hallitusohjelmaan tulee kirjata seuraava toimenpide:

Hallitus valmistelee perustuslain muutosehdotuksen eläinten oikeudellisen aseman vahvistamiseksi.

Eläinten oikeusturvan vahvistaminen

Menettelylliset oikeudet ovat oikeusturvan ydin: ilman niitä lainsäädäntöön kirjattujen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutuminen ei ole taattua. Eläinten lakiin kirjattujen intressien menettelylliseen suojaan liittyy kuitenkin merkittävä puute: eläimen omaa etua ei ole mahdollista puolustaa oikeudellisissa menettelyissä. Esimerkiksi viranomaisten tekemästä eläinsuojelupäätöksestä ei tällä hetkellä ole mahdollista valittaa eläimen puolesta. Eläimellä ei myöskään ole siihen kohdistuvaa rikosta käsittelevässä oikeudenkäynnissä asianomistajan eli uhrin asemaa. 

Tämän puutteen korjaamiseksi lainsäädäntöön tulee kirjata, että eläimet ovat asianosaiskelpoisia viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Tämä oikeusasema mahdollistaisi eläinten edustamisen hallinto- ja tuomioistuinmenettelyissä. Näin nykyisen eläinsuojelusääntelyn kirjausten toteutumista voitaisiin valvoa tehokkaammin, eläimen näkökulmasta käsin.

Eläimen edustajaksi on useita vaihtoehtoja. Eläimen laillisena edustajana voisi toimia eläimen omistaja silloin, kun omistajan ja eläimet edut eivät ole ristiriidassa. Vaihtoehtoisesti edustajana voisi toimia myös sellainen viranomaisen tähän tehtävään erikseen hyväksymä henkilö, joka on perehtynyt eläinoikeuteen ja eläinten suojeluun.

Lisäksi eläinsuojelujärjestöille on säädettävä erikseen valitusoikeus eläimiä koskevista hallintopäätöksistä. Vastaavanlainen järjestövalitusoikeus on jo olemassa ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöillä esimerkiksi ympäristönsuojelulain 191.1 §:n mukaan. Tämä oikeus ulottaa suojansa kuitenkin vain luonnonvaraisiin eläimiin ja suojaa niitäkin ainoastaan lajeina, ei yksilöinä.

Oikeussuojan vahvistamiseksi myös eläinsuojeluvaltuutetun virasta ja tehtävistä tulisi säätää laissa siten, että eläinsuojeluvaltuutetulla olisi lapsiasiainvaltuutettuun ja yhdenvertaisuusvaltuutettuun rinnastuva toimivalta ja valitusoikeus eläimiä koskevissa asioissa.

Eläinten oikeussuojaa voidaan periaatteessa kehittää tavallisen lain tasolla ilman perustuslain muuttamista. Koska kaikkia eläimiä koskeva perustuslaillinen suoja puuttuu kuitenkin vielä kokonaan, tulisi eläinten asianosaisuuskelpoisuus vahvistaa ensisijaisesti perustuslaissa osana eläinten perusoikeuksia. 

Uuden hallituksen ohjelmaan tulee kirjata seuraava toimenpide:

Lainsäädäntöön kirjataan eläinten asianosaiskelpoisuus viranomaisissa ja tuomioistuimissa sekä säädetään eläinsuojelujärjestöille valitusoikeus eläimiä koskevista hallintopäätöksistä. Oikeussuojan vahvistamiseksi laissa säädetään lisäksi myös eläinsuojeluvaltuutetun virasta ja tehtävistä.

Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin ja suojeluun liittyvät asiat on siirrettävä maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle

Osana luonnonsuojelua luonnonvaraisiin eläimiin liittyvät kysymykset tulee koota ympäristöministeriön hallinnonalalle.  

Nykyisin näitä kysymyksiä on hajautettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tehtäväkenttään. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala  ei ole luonteva toimija luonnonvaraisten eläinten suojeluun ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, koska tällä hallinnonalalla eläimiä tarkastellaan lähinnä hyödykkeinä osana ruokatuotantoa. 

Vuonna 1983 perustettiin ympäristöministeriö, jonka tehtävänä ovat mm.  luonnonsuojelukysymykset. Vastaavasti kuin vaikkapa metsiä ei enää nykypäivänä pidetä vain metsätalouden osana, ei myöskään eläimiä tarkastella nykyisin pelkästään ihmistä hyödyttävinä hyödykkeinä. 

Tällä hetkellä ei ole yhtä tahoa, jonka vastuulle kuuluisi  luonnonvaraisten eläinten suojelun kokonaisuus. Lisäksi luonnon monimuotoisuuteen ja lajien suojeluun liittyvät kysymykset on kirjattu sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön hallinnonalan vastuualueelle, mikä on omiaan hankaloittamaan asioiden etenemistä. Jotta vastuualueet eri ministeriöiden välillä olisivat selkeät ja luonnonvaraisten eläinten suojeluun ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset olisi kattavasti vastuutettu yhdelle taholle, nämä tehtävät  sopivat luontevasti ympäristöministeriön hallinnonalan  tehtäväkenttään.   

Ministeriöiden tehtävänjaon muutoksen yhteydessä luonnonvaraisiin eläimiin liittyvät kysymykset tulee siirtää mm. Metsähallitukselta, Ruokavirastolta ja Suomen riistakeskukselta ympäristöministeriön alaisille laitoksille. Suomen riistakeskuksen osalta tehtävät tulee siirtää  elinvoimakeskuksille siltä osin kuin riistakeskuksen  tehtävät eivät liity suoraan metsästäjien palveluun ja edunvalvontaan, jolloin voidaan taata objektiivisuus ja juridinen asiantuntemus mm. hoitosuunnitelma-, pyyntilupa- ja poikkeuslupakysymyksissä.

Uuden hallituksen ohjelmaan tulisi kirjata seuraava toimenpide:

Luonnonvaraisiin eläimiin liittyvien kysymysten kokonaisuus tulee koota yksinomaan ympäristöministeriön hallinnonalalle.

Hyvä kansanedustaja, pyydämme sinua äänestämään eläinten perusoikeuksia koskevan kansalaisaloitteen mietintöön liitetyn vastalauseen puolesta. Olet tällöin tukemassa perustuslakivaliokunnan asiantuntijalausunnoissa historiallisen vahvasti tuettua kantaa siitä, että eläinten asema on tarpeen turvata perustuslain tasolla.