Suomen eläinoikeusjuristit ry:n kansalaisaloite eläinten perusoikeuksista etenee seuraavaan vaiheeseen, kun perustuslakivaliokunta järjestää aloitteesta julkisen asiantuntijakuulemisen 9.12. klo 9–12. 

“Eläinsuojelulla on suomalaisten laaja kannatus, mutta käytännössä lainsäädännön kauniit sanat jäävät usein toteutumatta. Todellisen suojelun sijaan eläinten kaltoinkohtelu on nykylainsäädännön puitteissa täysin mahdollista. Tämän pyrimme muuttamaan”, toteaa yhdistyksen varapuheenjohtaja ja apulaisprofessori Visa Kurki. 

Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoro aloitteen tekijöiltä, ja aloitteesta antavat lausunnot professori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta, professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta sekä professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta. Lisäksi kuulemiseen osallistuvat oikeuskanslerin virasto sekä oikeusministeriö. Alkupuheenvuorojen jälkeen lainsäätäjät ja asiantuntijat keskustelevat aloitteesta. 

“On historiallista ja vaikuttavaa, että näin laaja joukko johtavia valtiosääntö- ja eläinoikeuden asiantuntijoita kokoontuu yhdessä lainsäätäjien, oikeusministeriön sekä Suomen ylimmän laillisuusvalvojan kanssa arvioimaan eläinten perusoikeuksien mahdollista sisällyttämistä perustuslakiin”, katsoo yhdistyksen puheenjohtaja ja väitöskirjatutkija Venla Mathlein.

“Nykyinen perustuslakimme laadittiin vuosituhannen vaihteessa, aikana jolloin eläinten oikeudet olivat vasta nousemassa poliittiseen keskusteluun. Viimeisten reilun kahden vuosikymmenen aikana sekä tieteellinen ymmärrys eläinten tuntevuudesta että tieto eläinten laajamittaisen käytön vaikutuksista ympäristö- ja ilmastokriiseihin ovat kasvaneet huomattavasti. Siksi on nyt välttämätöntä, että myös perustuslakimme tunnistaa eläinten aseman ja oikeudet”, sanoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Anna Turkki.

Tilaisuutta voi seurata verkkolähetyksenä osoitteessa  https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/static/live

Kansalaisaloite on luettavissa osoitteessa https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+8/2023

Taustaa eläinten perusoikeuksista

Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle lähes kaksi vuotta sitten, 14.12.2023, sen kerättyä 52 000 kannatusilmoitusta. Aloite esittää perustuslakiin lisättäväksi eläinten oikeuksia koskevan luvun, jossa säädetään muun muassa eläimen oikeudesta elämään, lajityypilliseen käyttäytymiseen ja oikeuteen olla asianosaisena oikeusprosessissa edustajan välityksellä. 

Perustuslain tasoisia kirjauksia eläimistä on maailmalla laskutavasta riippuen 11–22 valtiossa tai osavaltiossa. Euroopassa eläinten suojelusta säädetään jo kuuden valtion perustuslaissa, viimeisimpänä Belgiassa, jossa perustuslakiin lisättiin kirjaus eläinten tuntevuudesta vuonna 2024.  

Asetusluonnos on ristiriidassa eläinten hyvinvointilain kanssa

Turkisasetusta ehdotetaan uudistettavaksi eläinten hyvinvointilain säätämisen myötä. Eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on lain 1 §:n mukaan edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Nämä tavoitteet eivät toteudu luonnoksessa turkisasetukseksi.

Lain 8 §:n mukaan tuotantoeläimenä saa pitää vain sellaisia eläimiä ja eläinlajeja, joiden pito voidaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon ja käytännön kokemuksen perusteella järjestää niin, että eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Lain 20 §:n mukaan eläimiä on hoidettava niin, että niillä on mahdollisuus toteuttaa näitä käyttäytymistarpeitaan.

Edelleen lain 37 §:n mukaan eläinten pitopaikan tulee olla sellainen, että eläimellä on on käytettävissään riittävästi tilaa liikunnantarpeen tyydyttämiseen. Lisäksi tilan tulisi olla myös riittävän monipuolinen siten, että eläin voi liikkua pitopaikassa lajityypillisellä tavalla.

Turkistarhoilla pidetyt eläimet – minkit, ketut, naalit ja supikoirat – ovat petoeläimiä, jotka liikkuvat pitkiä matkoja ja käyttävät suuren osan valveillaoloajastaan ravinnon etsimiseen. Minkit ovat yksineläviä petoeläimiä, jotka puolustavat reviiriään. Ne elävät veden läheisyydessä ja liikkuvat saalistaessaan pitkiä matkoja, jopa 12 kilometriä vuorokaudessa. Etsiessään uutta reviiriä minkit voivat liikkua kauemmaksi, jopa 50 kilometrin päähän. Naalien reviirit vaihtelevat luonnossa välillä 4 km² – 60 km². Naalit saattavat myös liikkua hyvin pitkiä matkoja muuttaessaan alueelta toiseen. Esimerkiksi vuonna 2018 GPS-pannalla seurattu naali kulki jäätä pitkin Norjan Huippuvuorilta Pohjois-Kanadaan yhteensä 3500 kilometrin matkan.

Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että yhden täysikasvuisen minkin, emon pentuineen tai kahden nuoren eläimen pitopaikaksi riittäisi 0,36m² kokoinen häkki. Ketuille, naaleille ja supikoirille ehdotetaan pitopaikaksi 1,2 m²:n häkkiä täysikasvuiselle naaraalle tai 2,4 m²:n häkkiä täysikasvuiselle urokselle, emolle pentuineen tai kolmelle nuorelle eläimelle. Tällainen tila verkkopohjaisessa häkissä ei täytä eläinten hyvinvointilain vaatimusta mahdollisuudesta liikunnantarpeen tyydyttämiseen tai muuhun lajityypilliseen käyttäytymiseen. 

Uusina säännöksinä asetusluonnoksessa on vaatimus kahdesta eri virikemateriaalista aikaisemman yhden sijaan sekä vaatimus vetäytymistilasta ketuille. Myöskään näitä ei voi pitää parannuksina, jotka lisäisivät turkiseläinten hyvinvointia merkittävästi ja täyttäisivät eläinten hyvinvointilain vaatimukset mahdollisuudesta lajityypilliseen käyttäytymiseen, kuten ravinnonetsintään, kaivamiseen ja uimiseen.

Asetusluonnos ei ainoastaan jätä huomioimatta eläinten hyvinvointilain tavoitteita, vaan se on suorassa ristiriidassa lain keskeisten säännösten kanssa. Niinpä Suomen eläinoikeusjuristit ry vastustaa asetusluonnoksen hyväksymistä.

Asetusluonnoksen ajoitus on huono

Uutta turkisasetusta on valmisteltu vuodesta 2013 lähtien. Ottaen huomioon erittäin pitkä valmisteluaika, on asetusluonnoksen julkistamisajankohta erittäin huono. Tällä hetkellä Eduskunnassa on käsittelyssä turkistarhauksen kieltämistä ajava kansalaisaloite. Lisäksi EU:ssa on käsittelyssä turkistarhauksen kieltoa vaativa EU-kansalaisaloite.

EU:n ruokaturvallisuusvirasto EFSA antaa vuoden 2025 aikana tieteellisen mielipiteen turkiseläinten hyvinvoinnista ja komission on määrä antaa vastaus kansalaisaloitteeseen maaliskuuhun 2026 mennessä. Kun asetusluonnoksen laatiminen on kestänyt jo 12 vuotta, Suomen eläinoikeusjuristit ry katsoo, että olisi syytä odottaa Eduskunnan ja komission vastausta kansalaisaloitteisiin sekä EFSA:n suosituksia turkiseläinten hyvinvoinnista ennen asetuksen laatimista. Tällä hetkellä päätös siirtymisestä uusiin häkkikokoihin 15 vuoden siirtymäajalla antaisi väärän viestin turkistarhauksen tulevaisuudesta ja saattaisi hankaloittaa turkistarhauksen kieltämistä hallinnon luottamuksensuojaperiaatteen takia.

Turkistarhauksen täyskielto on ainoa tapa huomioida turkiseläinten hyvinvointitarpeet

Turkistarhaus on epäeettinen tuotantomuoto: minkkien, kettujen ja supikoirien kaltaisten petoeläinten luonnollisten käyttäytymistarpeiden huomioiminen turkistarhoilla ei ole nykyisen tutkimustiedon valossa mahdollista, vaikka häkkikokoja muutettaisiin tai eläimille annettaisiin toinen virikekapula. Suomen eläinoikeusjuristit ry katsoo, että ainoa mahdollisuus toteuttaa eläinten hyvinvointilain vaatimuksen turkistarhoilla on turkistarhauksen täyskielto.

5.8.2025 Suomen eläinoikeusjuristit ry:n puolesta,

Ville Piirainen
hallituksen jäsen