Asiantuntijat: Eläinten suojelua perustuslaissa tulisi harkita
Tiedote 10.12.2025
Kansalaisaloitetta eläinten perusoikeuksiksi käsiteltiin tiistaina 9.12. perustuslakivaliokunnan julkisessa asiantuntijakuulemisessa. Historiallisessa tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja niin oikeuskanslerilta, apulaisoikeusasiamieheltä kuin oikeustieteen professoreilta. Asiantuntijat katsoivat, että perustuslakivaliokunnan tulisi ryhtyä selvittämään eläimiä koskevan perustuslakikirjauksen mahdollisuutta.
Vuonna 2023 eduskunnalle jätetyn kansalaisaloitteen tavoitteena on, että Suomen perustuslaki tunnustaa sen, että eläimet ovat tuntevia yksilöitä, joilla on yksilölliset tarpeet, sekä määrittää eläimiin kohdistuvan käytön rajat. Kansalaisaloitteessa eläimille ehdotetaan muun muassa oikeutta elämään ja lajityypilliseen käyttäytymiseen, sekä oikeusturvatakeita.
Perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa eläinten perusoikeuksia koskevasta kansalaisaloitteesta olivat kuultavina apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, oikeuskansleri Janne Salminen, julkisoikeuden professori Niina Mäntylä ja valtiosääntöoikeuden professorit Tuomas Ojanen ja Veli-Pekka Viljanen sekä aloitteen tekijät Birgitta Wahlberg, Visa Kurki, Venla Mathlein, Nanni Olsson ja Lisa Litvin.
“Oli hienoa nähdä näin arvovaltainen joukko lainsäätäjiä, oikeustieteilijöitä ja laillisuusvalvojia keskustelemassa vakavasti eläinten perustuslaillisista oikeuksista. Tilaisuus oli historiallinen”, yhdistyksen varapuheenjohtaja Kurki toteaa.
“Perustuslakimuutoksissa ei ole kyse pelkästään traditiosta, käsitteistä ja periaatteista vaan myös oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnan arvojen kehityksestä. Oli ilahduttavaa kuulla, että asiantuntijat tunnistivat eläinten oikeuksia koskevan aukon Suomen perustuslaissa”, sanoo Birgitta Wahlberg, yhdistyksen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja.
Muualla Euroopassa perustuslakeihin on jo nostettu eläimiä koskevia kirjauksia
Eläinten perustuslaillinen suoja on jo osa eurooppalaista oikeuskehitystä, ja perustuslaillisia kirjauksia eläinten suojelusta ja arvokkuudesta on säädetty muun muassa Belgiassa, Saksassa, Sveitsissä ja Luxemburgissa.
“Ihmisoikeuksien historia osoittaa, että oikeuksien piiri on laajentunut asteittain kohti yhä yhdenvertaisempaa ja johdonmukaisempaa moraalista järjestelmää. Eläinten perusoikeuksien kirjaaminen perustuslakiin olisi johdonmukainen, vähitellen voimistuneeseen oikeuksien laajentumisen traditioon perustuva askel, joka vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä ja yhteiskunnan arvojen kehitystä”, katsoo yhdistyksen puheenjohtaja Mathlein.
Kuulemisessa käytettiin sekä myönteisiä että kriittisiä puheenvuoroja, mutta kuullut asiantuntijat olivat lähtökohtaisesti sitä mieltä, että eläimet voisi sisällyttää Suomen perustuslain suojan piiriin. Asiantuntijat totesivat, että perustuslaissa on aukko eläinten osalta. Huomionarvoista oli se, että asiantuntijoiden mukaan eläinten perusoikeuksien tunnustamiselle ja puhevallan säätämiselle ei ole oikeudellista estettä.
Perustuslaki tarjoaa nykyisin eläimille vain satunnaista suojaa
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan nykyisen perustuslain tarjoama suoja eläimille on parhaimmillaankin satunnaista. Kun perustuslaki suojaa eläimiä, kyseessä on korkeintaan ihmisten perusoikeuksien turvaamisen sivutuote.
Julkisoikeuden professori Niina Mäntylän mukaan nykyisin perustuslain 20 § tarjoaa eläimille ainoastaan pistemäistä suojaa, jonka taso vaihtelee eläinkategorioittain.
Ojanen kehotti perustuslakivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä ehdotuksen siitä, että valtioneuvosto ryhtyy viipymättä toimiin eläinten tuntevuuden ja hyvinvoinnin huomioimiseksi perustuslaissa. Myös oikeuskansleri Janne Salminen toi lausunnossaan esiin, että perustuslakivaliokunnan olisi mietinnössään tarpeen pohtia eläinten tuntoisuuden ja itseisarvon mahdollista sisällyttämistä perustuslakiin ja erityisesti perustuslain ympäristöä koskevan 20 § yhteyteen.
Kritiikkiä aloitteen muotoilusta
Keskeisin aloitteen saama kritiikki koski sen yksityiskohtaisuutta. Oikeuskansleri Janne Salminen sanoi puheenvuorossaan, että yksityiskohtaisia pykäliä sisältävä aloite, kuten se on muotoiltu, ei vastaa perustuslaissa totuttua yleisempää muotoilua.
“Kansalaisaloite on tarkoitettua lähtökohdaksi ja työvälineeksi. Koska tämä on mietintöasia, on toivottavaa, että sitä nyt vietäisiin siihen suuntaan, mihin perustuslakivaliokunta sitä tahtoo viedä meidän kaikkien hyväksi”, vastaa aloitteen tekijä Birgitta Wahlberg.
Kansalaisaloitteen käsittely jatkuu kuulemisen jälkeen perustuslakivaliokunnassa. Valiokunta voi päättää myöhemmin myös lisäkuulemisten järjestämisestä.