Jalostuskielto tarvitsee tuekseen oikeusturvaa ja perustuslain suojaa

Posted on by Hannu Heljala in Tiedotteet

Jalostuskielto tarvitsee tuekseen oikeusturvaa ja perustuslain suojaa

Blogi 28.4.2026 

Haitallisen jalostuksen kielto kirjattiin eläinsuojelulakiin jo vuonna 1996, ja se on myös nykyisin voimassaolevaa lainsäädäntöä eläinten hyvinvointilaissa. Käytännössä se on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi: jalostuksen aiheuttamista terveysongelmista kärsivät edelleen esimerkiksi broilerit ja koirat. Jalostus ja eläinten tuottaminen loukkaavat myös eläinten kehollista itsemääräämisoikeutta, ja etenkin tuotannossa käytettävät eläimet joutuvat säännönmukaisesti pakotetun lisäännyttämisen kohteeksi. 

Jalostuskielto ei ole vuosikymmenten voimassaolonsa aikana onnistunut vaikuttamaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseen toivotulla tavalla. Sama ongelma koskee laajemmin lähes kaikkia eläinten suojaksi säädettyjä normeja: vaikka sääntelyä on enemmän kuin koskaan niin Suomessa kuin EU:ssa, eläinten jalostus, tuottaminen ja teurastaminen – ja siten myös eläinten kokema kärsimys – lisääntyvät jatkuvasti.

Nykytilanne ei siis johdu sääntelyn puutteesta, vaan ennen kaikkea sen rakenteellisesta heikkoudesta.

Eläinten asemaa heikentää oikeusjärjestelmän hierarkia

Suomessa eläinten hyvinvointilain kirjaukset vaikuttavat vahvoilta, mutta käytännössä niiden vaikutus eläinten elämään on pieni. Tämä johtuu kahdesta puutteesta eläimiä koskevassa lainsäädännössä:

1. Eläinten elämän ja hyvinvoinnin suoja puuttuvat oikeushierarkian korkeimmalta tasolta, perustuslaista.

2. Eläimillä ei ole oikeusturvaa, eli eläinten etua koskevia kysymyksiä on usein mahdotonta saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi.

Suomen oikeusjärjestelmä on hierarkinen, eikä alemmantasoinen laki saa olla ristiriidassa ylemmäntasoinen lain kanssa. Ihmisten omaisuudensuoja ja elinkeinovapaus on turvattu perustuslaissa, oikeushierarkian korkeimmalla tasolla. Sen sijaan eläinten suojelu perustuu tavallisen lain tasoiseen sääntelyyn. Tämä tarkoittaa, että eläinsuojelulainsäädäntö ei voi juurikaan puuttua esimerkiksi ihmisen oikeuteen harjoittaa elinkeinoaan.

Elinkeinovapaudella perusteltiin esimerkiksi sikojen kastraatiokiellon perumista. Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä todettiin, että esityksessä on kyse eläinten hyvinvoinnin edistämistavoitteen ja perustuslain 18 §:n mukaisen elinkeinovapauden yhteensovittamisesta. 

Hallituksen esityksen mukaan sikojen kirurgisen kastraation kiellon peruminen merkitsisi “sellaisen elinkeinovapauden rajoituksen poistamista, josta olisi aiheutunut lihateollisuudelle erittäin merkittäviä kustannuksia”. 

Kansalaisaloitteemme käsittelyn yhteydessä muun muassa Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen totesi, että nykyisellään perustuslaki tarjoaa eläimille korkeintaan pistemäistä suojaa. Perustuslain turvaama ympäristöperusoikeus suojelee joissain tilanteissa luonnonvaraisia eläimiä. Ihmisen hoidosta riippuvaisia eläimiä perustuslaki ei huomioi lainkaan. Perustuslaissa on siis eläinten perusoikeuksia koskeva selkeä aukko. 

Oikeusturva varmistaa oikeuksien tehokkaan toteutumisen

Oikeusturva tarkoittaa mahdollisuutta vaatia oikeuksien toteutumista tuomioistuimessa. Se on keskeinen osa oikeusvaltiota ja ihmisten osalta kirjattu perustuslain 10 §:n. Ilman oikeusturvaa lakiin kirjatut oikeudet jäävät helposti julistuksiksi. 

Suomessa eläimellä ei käytännössä ole oikeusturvaa. Eläin ei voi olla osallisena oikeudenkäynnissä edustajan välityksellä, eikä eläimen edustaja voi vaatia eläimen oikeuksien toteutumista tuomioistuimessa. Siksi lakiin kirjatusta jalostuskiellosta huolimatta jalostukseen on nykyjärjestelmässä erittäin vaikea puuttua tehokkaasti. 

Nykytila ei käytännössä mahdollista esimerkiksi jalostuskieltoa rikkovien kasvattajien tai eläinteollisuuden tuottajien viemistä oikeuteen. Valvonta on viranomaisvetoista, resurssit rajallisia ja puuttumiskynnys korkea. Oikeuskäytäntö vinoutuu lähtökohtaisesti suojelemaan ihmisen intressejä, sillä kukaan ei voi valittaa esimerkiksi eläimelle vahingollisesta tuomioistuinratkaisusta eläimen puolesta.  

Eläinten perustuslaillisia oikeuksia koskeva kansalaisaloitteemme ehdottaa, että eläimelle säädettäisiin asianosaiskelpoisuus. Tämä tarkoittaisi, että eläin voisi olla edustajansa välityksellä osallisena tuomioistuinprosessissa niin rikos- kuin hallintoasioissa. Esimerkiksi haitallisen jalostuksen kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, että eläimen edustaja voisi ajaa syytettä eläinsuojelurikkomuksesta, mikäli jalostuskieltoa on rikottu. 

Muutoksen hetki on nyt

Perustuslakivaliokunnan mietintö eläinten perusoikeuksia koskevasta kansalaisaloitteesta on valmistumassa lähitulevaisuudessa. Kyseessä on harvinainen tilaisuus arvioida eläinten asemaa oikeusjärjestelmässä perustavanlaatuisella tavalla.Nyt on tärkeää pitää aiheesta  ääntä.

Ilman oikeusturvaa ja perustuslaillista suojaa eläinten suojelu jää jatkossakin pitkälti symboliseksi. Mutta oikeilla rakenteellisilla muutoksilla on mahdollista siirtyä kohti järjestelmää, jossa eläinten oikeuksien kunnioittaminen on oikeudellisesti velvoittava lähtökohta.

Asiantuntijat: Eläinten suojelua perustuslaissa tulisi harkita

Posted on by Eläinoikeusjuristit in Tiedotteet

Asiantuntijat: Eläinten suojelua perustuslaissa tulisi harkita

Tiedote 10.12.2025

Kansalaisaloitetta eläinten perusoikeuksiksi käsiteltiin tiistaina 9.12. perustuslakivaliokunnan julkisessa asiantuntijakuulemisessa. Historiallisessa tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja niin oikeuskanslerilta, apulaisoikeusasiamieheltä kuin oikeustieteen professoreilta. Asiantuntijat katsoivat, että perustuslakivaliokunnan tulisi ryhtyä selvittämään eläimiä koskevan perustuslakikirjauksen mahdollisuutta. 

Vuonna 2023 eduskunnalle jätetyn kansalaisaloitteen tavoitteena on, että Suomen perustuslaki tunnustaa sen, että eläimet ovat tuntevia yksilöitä, joilla on yksilölliset tarpeet, sekä määrittää eläimiin kohdistuvan käytön rajat. Kansalaisaloitteessa eläimille ehdotetaan muun muassa oikeutta elämään ja lajityypilliseen käyttäytymiseen, sekä oikeusturvatakeita. 

Perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa eläinten perusoikeuksia koskevasta kansalaisaloitteesta olivat kuultavina apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, oikeuskansleri Janne Salminen, julkisoikeuden professori Niina Mäntylä ja valtiosääntöoikeuden professorit Tuomas Ojanen ja Veli-Pekka Viljanen sekä aloitteen tekijät Birgitta Wahlberg, Visa Kurki, Venla Mathlein, Nanni Olsson ja Lisa Litvin. 

“Oli hienoa nähdä näin arvovaltainen joukko lainsäätäjiä, oikeustieteilijöitä ja laillisuusvalvojia keskustelemassa vakavasti eläinten perustuslaillisista oikeuksista. Tilaisuus oli historiallinen”, yhdistyksen varapuheenjohtaja Kurki toteaa. 

“Perustuslakimuutoksissa ei ole kyse pelkästään traditiosta, käsitteistä ja periaatteista vaan myös oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnan arvojen kehityksestä. Oli ilahduttavaa kuulla, että asiantuntijat tunnistivat eläinten oikeuksia koskevan aukon Suomen perustuslaissa”, sanoo Birgitta Wahlberg, yhdistyksen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja. 

Muualla Euroopassa perustuslakeihin on jo nostettu eläimiä koskevia kirjauksia

Eläinten perustuslaillinen suoja on jo osa eurooppalaista oikeuskehitystä, ja perustuslaillisia kirjauksia eläinten suojelusta ja arvokkuudesta on säädetty muun muassa Belgiassa, Saksassa, Sveitsissä ja Luxemburgissa. 

“Ihmisoikeuksien historia osoittaa, että oikeuksien piiri on laajentunut asteittain kohti yhä yhdenvertaisempaa ja johdonmukaisempaa moraalista järjestelmää. Eläinten perusoikeuksien kirjaaminen perustuslakiin olisi johdonmukainen, vähitellen voimistuneeseen oikeuksien laajentumisen traditioon perustuva askel, joka vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä ja yhteiskunnan arvojen kehitystä”, katsoo yhdistyksen puheenjohtaja Mathlein. 

Kuulemisessa käytettiin sekä myönteisiä että kriittisiä puheenvuoroja, mutta kuullut asiantuntijat olivat lähtökohtaisesti sitä mieltä, että eläimet voisi sisällyttää Suomen perustuslain suojan piiriin. Asiantuntijat totesivat, että perustuslaissa on aukko eläinten osalta. Huomionarvoista oli se, että asiantuntijoiden mukaan eläinten perusoikeuksien tunnustamiselle ja puhevallan säätämiselle ei ole oikeudellista estettä. 

Perustuslaki tarjoaa nykyisin eläimille vain satunnaista suojaa 

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan nykyisen perustuslain tarjoama suoja eläimille on parhaimmillaankin satunnaista. Kun perustuslaki suojaa eläimiä, kyseessä on korkeintaan ihmisten perusoikeuksien turvaamisen sivutuote. 

Julkisoikeuden professori Niina Mäntylän mukaan nykyisin perustuslain 20 § tarjoaa eläimille ainoastaan pistemäistä suojaa, jonka taso vaihtelee eläinkategorioittain. 

Ojanen kehotti perustuslakivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä ehdotuksen siitä, että valtioneuvosto ryhtyy viipymättä toimiin eläinten tuntevuuden ja hyvinvoinnin huomioimiseksi perustuslaissa. Myös oikeuskansleri Janne Salminen toi lausunnossaan esiin, että perustuslakivaliokunnan olisi mietinnössään tarpeen pohtia eläinten tuntoisuuden ja itseisarvon mahdollista sisällyttämistä perustuslakiin ja erityisesti perustuslain ympäristöä koskevan 20 § yhteyteen.  

Kritiikkiä aloitteen muotoilusta

Keskeisin aloitteen saama kritiikki koski sen yksityiskohtaisuutta. Oikeuskansleri Janne Salminen sanoi puheenvuorossaan, että yksityiskohtaisia pykäliä sisältävä aloite, kuten se on muotoiltu, ei vastaa perustuslaissa totuttua yleisempää muotoilua. 

“Kansalaisaloite on tarkoitettua lähtökohdaksi ja työvälineeksi. Koska tämä on mietintöasia, on toivottavaa, että sitä nyt vietäisiin siihen suuntaan, mihin perustuslakivaliokunta sitä tahtoo viedä meidän kaikkien hyväksi”, vastaa aloitteen tekijä Birgitta Wahlberg.

Kansalaisaloitteen käsittely jatkuu kuulemisen jälkeen perustuslakivaliokunnassa. Valiokunta voi päättää myöhemmin myös lisäkuulemisten järjestämisestä.

Katso tallenne tilaisuudesta

Tutustu ehdotukseemme

Lue ehdotuksemme, miltä eläinten oikeudet voisivat näyttää Suomen perustuslaissa.
Lue lisää