Hallitusohjelmatavoitteemme vaalikaudelle 2027–2031

Hallitusohjelmatavoitteemme vaalikaudelle 2027-2031

Tulevaan hallitusohjelmaan tulisi sisältyä kirjaus eläinten perusoikeuksien sisällyttämisestä perustuslakiin, katsoo Suomen eläinoikeusjuristit ry. Sen lisäksi tavoitteenamme on kirjaus eläinten oikeusturvasta sekä luonnonvaraisia eläimiä koskevien asioiden siirto ympäristöministeriölle.  

Eläinten aseman vahvistaminen perustuslaissa

Suomen eläinoikeusjuristit ry pitää tärkeänä, että tulevaan hallitusohjelmaan otetaan kirjaus eläinten perustuslaillisen aseman uudistamisesta.

Suomen perustuslaki ei tällä hetkellä suoraan turvaa eläinten oikeuksia tai hyvinvointia. Perustuslaista puuttuu eläimiä koskeva nimenomainen maininta. Perustuslaissa oleva ympäristöperusoikeuden 20 § soveltuu vain rajallisesti eläimiin, joten eläinten perustuslaillinen asema on heikko.

Eläinten intressit eivät tule lainvalmistelussa, lainsoveltamisessa ja lain tulkinnassa huomioiduksi riittävällä painoarvolla.

Suomen perustuslaki on jäljessä verrokkimaiden lainsäädännöstä, sillä esimerkiksi Saksan, Belgian, Sveitsin, Luxemburgin, Slovenian ja Itävallan perustuslait sisältävät eläinsuojelua koskevia säännöksiä.

Perustuslakivaliokunnan kuulemisessa joulukuussa 2025 apulaisoikeusasiamies, oikeuskansleri sekä useampi valtiosääntöoikeuden asiantuntija katsoivat, ettei oikeudellista estettä eläinten sisällyttämiseksi perustuslakiin ole. Asiantuntijat katsoivat myös, että perustuslaissa on aukko eläinten suojelun osalta. 

Hallitusohjelmaan tulee kirjata seuraava toimenpide:

Hallitus valmistelee perustuslain muutosehdotuksen eläinten oikeudellisen aseman vahvistamiseksi.

Eläinten oikeusturvan vahvistaminen

Menettelylliset oikeudet ovat oikeusturvan ydin: ilman niitä lainsäädäntöön kirjattujen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutuminen ei ole taattua. Eläinten lakiin kirjattujen intressien menettelylliseen suojaan liittyy kuitenkin merkittävä puute: eläimen omaa etua ei ole mahdollista puolustaa oikeudellisissa menettelyissä. Esimerkiksi viranomaisten tekemästä eläinsuojelupäätöksestä ei tällä hetkellä ole mahdollista valittaa eläimen puolesta. Eläimellä ei myöskään ole siihen kohdistuvaa rikosta käsittelevässä oikeudenkäynnissä asianomistajan eli uhrin asemaa. 

Tämän puutteen korjaamiseksi lainsäädäntöön tulee kirjata, että eläimet ovat asianosaiskelpoisia viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Tämä oikeusasema mahdollistaisi eläinten edustamisen hallinto- ja tuomioistuinmenettelyissä. Näin nykyisen eläinsuojelusääntelyn kirjausten toteutumista voitaisiin valvoa tehokkaammin, eläimen näkökulmasta käsin.

Eläimen edustajaksi on useita vaihtoehtoja. Eläimen laillisena edustajana voisi toimia eläimen omistaja silloin, kun omistajan ja eläimet edut eivät ole ristiriidassa. Vaihtoehtoisesti edustajana voisi toimia myös sellainen viranomaisen tähän tehtävään erikseen hyväksymä henkilö, joka on perehtynyt eläinoikeuteen ja eläinten suojeluun.

Lisäksi eläinsuojelujärjestöille on säädettävä erikseen valitusoikeus eläimiä koskevista hallintopäätöksistä. Vastaavanlainen järjestövalitusoikeus on jo olemassa ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöillä esimerkiksi ympäristönsuojelulain 191.1 §:n mukaan. Tämä oikeus ulottaa suojansa kuitenkin vain luonnonvaraisiin eläimiin ja suojaa niitäkin ainoastaan lajeina, ei yksilöinä.

Oikeussuojan vahvistamiseksi myös eläinsuojeluvaltuutetun virasta ja tehtävistä tulisi säätää laissa siten, että eläinsuojeluvaltuutetulla olisi lapsiasiainvaltuutettuun ja yhdenvertaisuusvaltuutettuun rinnastuva toimivalta ja valitusoikeus eläimiä koskevissa asioissa.

Eläinten oikeussuojaa voidaan periaatteessa kehittää tavallisen lain tasolla ilman perustuslain muuttamista. Koska kaikkia eläimiä koskeva perustuslaillinen suoja puuttuu kuitenkin vielä kokonaan, tulisi eläinten asianosaisuuskelpoisuus vahvistaa ensisijaisesti perustuslaissa osana eläinten perusoikeuksia. 

Uuden hallituksen ohjelmaan tulee kirjata seuraava toimenpide:

Lainsäädäntöön kirjataan eläinten asianosaiskelpoisuus viranomaisissa ja tuomioistuimissa sekä säädetään eläinsuojelujärjestöille valitusoikeus eläimiä koskevista hallintopäätöksistä. Oikeussuojan vahvistamiseksi laissa säädetään lisäksi myös eläinsuojeluvaltuutetun virasta ja tehtävistä.

Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin ja suojeluun liittyvät asiat on siirrettävä maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle

Osana luonnonsuojelua luonnonvaraisiin eläimiin liittyvät kysymykset tulee koota ympäristöministeriön hallinnonalalle.  

Nykyisin näitä kysymyksiä on hajautettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tehtäväkenttään. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala  ei ole luonteva toimija luonnonvaraisten eläinten suojeluun ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, koska tällä hallinnonalalla eläimiä tarkastellaan lähinnä hyödykkeinä osana ruokatuotantoa. 

Vuonna 1983 perustettiin ympäristöministeriö, jonka tehtävänä ovat mm.  luonnonsuojelukysymykset. Vastaavasti kuin vaikkapa metsiä ei enää nykypäivänä pidetä vain metsätalouden osana, ei myöskään eläimiä tarkastella nykyisin pelkästään ihmistä hyödyttävinä hyödykkeinä. 

Tällä hetkellä ei ole yhtä tahoa, jonka vastuulle kuuluisi  luonnonvaraisten eläinten suojelun kokonaisuus. Lisäksi luonnon monimuotoisuuteen ja lajien suojeluun liittyvät kysymykset on kirjattu sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön hallinnonalan vastuualueelle, mikä on omiaan hankaloittamaan asioiden etenemistä. Jotta vastuualueet eri ministeriöiden välillä olisivat selkeät ja luonnonvaraisten eläinten suojeluun ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset olisi kattavasti vastuutettu yhdelle taholle, nämä tehtävät  sopivat luontevasti ympäristöministeriön hallinnonalan  tehtäväkenttään.   

Ministeriöiden tehtävänjaon muutoksen yhteydessä luonnonvaraisiin eläimiin liittyvät kysymykset tulee siirtää mm. Metsähallitukselta, Ruokavirastolta ja Suomen riistakeskukselta ympäristöministeriön alaisille laitoksille. Suomen riistakeskuksen osalta tehtävät tulee siirtää  elinvoimakeskuksille siltä osin kuin riistakeskuksen  tehtävät eivät liity suoraan metsästäjien palveluun ja edunvalvontaan, jolloin voidaan taata objektiivisuus ja juridinen asiantuntemus mm. hoitosuunnitelma-, pyyntilupa- ja poikkeuslupakysymyksissä.

Uuden hallituksen ohjelmaan tulisi kirjata seuraava toimenpide:

Luonnonvaraisiin eläimiin liittyvien kysymysten kokonaisuus tulee koota yksinomaan ympäristöministeriön hallinnonalalle.

Avoin kirjeemme kansanedustajille

Avoin kirje kansanedustajille

Hyvä kansanedustaja, pyydämme sinua äänestämään eläinten perusoikeuksia koskevan kansalaisaloitteen mietintöön liitetyn vastalauseen puolesta. Olet tällöin tukemassa perustuslakivaliokunnan asiantuntijalausunnoissa historiallisen vahvasti tuettua kantaa siitä, että eläinten asema on tarpeen turvata perustuslain tasolla.

Useat oikeustieteilijät katsovat, että aika on kypsä sille, että eläimiä suojattaisiin perustuslain tasolla. Näin on tehty jo lukuisissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Sveitsissä ja Luxemburgissa.

Oikeudelliset asiantuntijat ovat laajalti katsoneet, että nykyiset eläinten pidolle asetetut tavallisen lain tasoiset minimivaatimukset eivät kykene suojaamaan eläimiä ihmisen aiheuttamalta kielteiseltä toiminnalta tai edes varmistamaan eläinten perustarpeiden toteutumista. Esimerkiksi kastraatiokiellon suunniteltu peruminen havainnollistaa, että nykyinen eläinsuojelusääntely ei toimi.

Perustuslakivaliokunnan kuultavana ollut eläinlääketieteen lisensiaatti Kirsi Swan korostikin lausunnossaan, että “eläimen tuntoisuus ja tarpeet eivät [nykyisin] ohjaa päätöksentekoa ja viranomaistoimintaa riittävällä painoarvolla”.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pyysi perustuslakivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä lausumaehdotuksen, että valtioneuvosto ryhtyy ilman aiheetonta viivytystä sellaisen perustuslain muutoksen valmisteluun, joka tähtää eläinten aseman ja suojelun vahvistamiseen perustuslaissa.

Perustuslakivaliokunta ei asiantuntijoiden enemmistön kehotuksista huolimatta esitä valmistelutoimiin ryhtymistä. Pyydämme siksi sinua äänestämään vastalauseen puolesta.

Hyväksyessään vastalauseen eduskunta edellyttäisi, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan perustuslain muutosta eläinten aseman ja suojelun vahvistamiseksi perustuslaissa. Perustuslakivaliokunta on jo eläinten hyvinvointilaista antamassaan lausunnossa ottanut kannan, jonka mukaan eläimet voisi ottaa huomioon perustuslakia uudistettaessa:

“Valiokunnan mielestä valtioneuvoston on syytä ottaa sanottu huomioon myös kansallisen perustuslain mahdollisia uudistamistarpeita arvioitaessa.”

Äänestämällä vastalauseen puolesta, olet tukemassa tätä perustuslakivaliokunnan jo vuonna 2022 ottamaa kantaa.

Kiitos, että annat äänesi eläinten puolesta.

Eläimiä koskevan perusoikeuskirjauksen valmisteluun ryhtymisestä äänestetään keskiviikkona 27.5. Haluatko vaikuttaa? Ota yhteyttä kansanedustajiin ja pyydä heitä asettumaan eläinten puolelle. 

Taustamateriaalia oman kirjeen kirjoittamiseen. 

Jalostuskielto tarvitsee tuekseen oikeusturvaa ja perustuslain suojaa

Jalostuskielto tarvitsee tuekseen oikeusturvaa ja perustuslain suojaa

Blogi 28.4.2026 

Haitallisen jalostuksen kielto kirjattiin eläinsuojelulakiin jo vuonna 1996, ja se on myös nykyisin voimassaolevaa lainsäädäntöä eläinten hyvinvointilaissa. Käytännössä se on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi: jalostuksen aiheuttamista terveysongelmista kärsivät edelleen esimerkiksi broilerit ja koirat. Jalostus ja eläinten tuottaminen loukkaavat myös eläinten kehollista itsemääräämisoikeutta, ja etenkin tuotannossa käytettävät eläimet joutuvat säännönmukaisesti pakotetun lisäännyttämisen kohteeksi. 

Jalostuskielto ei ole vuosikymmenten voimassaolonsa aikana onnistunut vaikuttamaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseen toivotulla tavalla. Sama ongelma koskee laajemmin lähes kaikkia eläinten suojaksi säädettyjä normeja: vaikka sääntelyä on enemmän kuin koskaan niin Suomessa kuin EU:ssa, eläinten jalostus, tuottaminen ja teurastaminen – ja siten myös eläinten kokema kärsimys – lisääntyvät jatkuvasti.

Nykytilanne ei siis johdu sääntelyn puutteesta, vaan ennen kaikkea sen rakenteellisesta heikkoudesta.

Eläinten asemaa heikentää oikeusjärjestelmän hierarkia

Suomessa eläinten hyvinvointilain kirjaukset vaikuttavat vahvoilta, mutta käytännössä niiden vaikutus eläinten elämään on pieni. Tämä johtuu kahdesta puutteesta eläimiä koskevassa lainsäädännössä:

1. Eläinten elämän ja hyvinvoinnin suoja puuttuvat oikeushierarkian korkeimmalta tasolta, perustuslaista.

2. Eläimillä ei ole oikeusturvaa, eli eläinten etua koskevia kysymyksiä on usein mahdotonta saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi.

Suomen oikeusjärjestelmä on hierarkinen, eikä alemmantasoinen laki saa olla ristiriidassa ylemmäntasoinen lain kanssa. Ihmisten omaisuudensuoja ja elinkeinovapaus on turvattu perustuslaissa, oikeushierarkian korkeimmalla tasolla. Sen sijaan eläinten suojelu perustuu tavallisen lain tasoiseen sääntelyyn. Tämä tarkoittaa, että eläinsuojelulainsäädäntö ei voi juurikaan puuttua esimerkiksi ihmisen oikeuteen harjoittaa elinkeinoaan.

Elinkeinovapaudella perusteltiin esimerkiksi sikojen kastraatiokiellon perumista. Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä todettiin, että esityksessä on kyse eläinten hyvinvoinnin edistämistavoitteen ja perustuslain 18 §:n mukaisen elinkeinovapauden yhteensovittamisesta. 

Hallituksen esityksen mukaan sikojen kirurgisen kastraation kiellon peruminen merkitsisi “sellaisen elinkeinovapauden rajoituksen poistamista, josta olisi aiheutunut lihateollisuudelle erittäin merkittäviä kustannuksia”. 

Kansalaisaloitteemme käsittelyn yhteydessä muun muassa Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen totesi, että nykyisellään perustuslaki tarjoaa eläimille korkeintaan pistemäistä suojaa. Perustuslain turvaama ympäristöperusoikeus suojelee joissain tilanteissa luonnonvaraisia eläimiä. Ihmisen hoidosta riippuvaisia eläimiä perustuslaki ei huomioi lainkaan. Perustuslaissa on siis eläinten perusoikeuksia koskeva selkeä aukko. 

Oikeusturva varmistaa oikeuksien tehokkaan toteutumisen

Oikeusturva tarkoittaa mahdollisuutta vaatia oikeuksien toteutumista tuomioistuimessa. Se on keskeinen osa oikeusvaltiota ja ihmisten osalta kirjattu perustuslain 10 §:n. Ilman oikeusturvaa lakiin kirjatut oikeudet jäävät helposti julistuksiksi. 

Suomessa eläimellä ei käytännössä ole oikeusturvaa. Eläin ei voi olla osallisena oikeudenkäynnissä edustajan välityksellä, eikä eläimen edustaja voi vaatia eläimen oikeuksien toteutumista tuomioistuimessa. Siksi lakiin kirjatusta jalostuskiellosta huolimatta jalostukseen on nykyjärjestelmässä erittäin vaikea puuttua tehokkaasti. 

Nykytila ei käytännössä mahdollista esimerkiksi jalostuskieltoa rikkovien kasvattajien tai eläinteollisuuden tuottajien viemistä oikeuteen. Valvonta on viranomaisvetoista, resurssit rajallisia ja puuttumiskynnys korkea. Oikeuskäytäntö vinoutuu lähtökohtaisesti suojelemaan ihmisen intressejä, sillä kukaan ei voi valittaa esimerkiksi eläimelle vahingollisesta tuomioistuinratkaisusta eläimen puolesta.  

Eläinten perustuslaillisia oikeuksia koskeva kansalaisaloitteemme ehdottaa, että eläimelle säädettäisiin asianosaiskelpoisuus. Tämä tarkoittaisi, että eläin voisi olla edustajansa välityksellä osallisena tuomioistuinprosessissa niin rikos- kuin hallintoasioissa. Esimerkiksi haitallisen jalostuksen kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, että eläimen edustaja voisi ajaa syytettä eläinsuojelurikkomuksesta, mikäli jalostuskieltoa on rikottu. 

Muutoksen hetki on nyt

Perustuslakivaliokunnan mietintö eläinten perusoikeuksia koskevasta kansalaisaloitteesta on valmistumassa lähitulevaisuudessa. Kyseessä on harvinainen tilaisuus arvioida eläinten asemaa oikeusjärjestelmässä perustavanlaatuisella tavalla.Nyt on tärkeää pitää aiheesta  ääntä.

Ilman oikeusturvaa ja perustuslaillista suojaa eläinten suojelu jää jatkossakin pitkälti symboliseksi. Mutta oikeilla rakenteellisilla muutoksilla on mahdollista siirtyä kohti järjestelmää, jossa eläinten oikeuksien kunnioittaminen on oikeudellisesti velvoittava lähtökohta.